Jonkinmoinen alku

Muutama viikko jo vierähtänyt.Välillä tuntuu, että kyllähän tämä tästä lähtee rullaamaan,mutta sitten taas iskee kauhea ahdistus, ja tunnelinpää on täysin pimeä. Vaikka kuinka suunnittelisi ja sovittaisi,niin kolmen tenttikirjan lukeminen yhteen tentiin tuntuu aivan ylivoimaiselta.Ei ole sellaista aikaa, että voisi istua alas ja pelkästään lukea, ja myös oppia siitä.Lukeminen tapahtuu junassa tai yöllä, ja yö ei ole todellakaan parasta aikaa lukemiseen Yöllä voi kyllä kirjoittaa kaikenlaista ja ajatus oikein lentää, mutta lukeminen vaivuttaa uneen tuota pikaa.
Ei ole ihan helppoa tuo tenttikirjojen metsästäminenkään, vaikka ns. ammattilaisena tuntee väylät, joita käyttää. Yksi kirja löytyy Helsingin opiskelijakirjastosta, yksi yleisestä, yksi Tampereelta ja yksi kasvatustieteellisen kirjastosta eli juosta saa paikasta toiseen. Siunatut Helmetin E-kirjat!!
Ensimmäisellä kerrallla en onnistunut lataamaan kirjaa,mutta toisella kerralla onnistui, ja sitten vain tulostin rallattamaan.Ei ole ympäristöystävällistä,mutta en kyllä kykenisi lukemaan näytöltä 266 sivua.
Kirjallisuuden kerääminen ja etsiminen myös gradua varten on alkanut, ja oma työpöytä alkaa olla ääriään myöten täynnä.Tarvitsisin pöytääni jonkinlaisen lisäsiiven, sillä tämä on vasta alkua.
HOPS alkaa olla valmis,mutta tulevaisuutta kun ei voi ennustaa, saattaa siihen matkan varrella tulla vielä muutoksia.
Gradun aihekin jo siinä pisteessä, että nyt en enää mieti muutanko aiheen joksikinmuuksi.Pysyn päätöksessäni enkä haikaile mitään muuta. Pitää oppia keskittymään olennaiseen.

Tällaista tällä kertaa, ja vaikka valitusta kuuluu, niin on tämä kyllä jollain hullulla tavalla virkistävääkin.Nyt kun työssäni olen ollut viime vuodet tekemisissä mediakasvatuksen kanssa, niin aivan selvästi mediaksvatus näkyy myös yliopisto-opetuksessa.Luin juuri kirjaa Informaatiolukutaito yliopisto-opetuksessa, ja siinä oli mm. artikkeli "mediakasvatuksen näkökulma informaatiolukutaitoon". Kirjastojen näkökulmasta tässä on hyvää se, että nyt on viimeinkin hoksattu, että kirjastojen tarjoama tiedonhaunkoulutus saattaa olla täysin irrallaan koulun opetussuunnitelmasta tai yliopistojen opetuksen sisällöistä. Kysyntä ja tarjonta eivät ole kohdanneet.
Kuopion yliopistossa ja yliopiston kirjastossa onkin asialle jo tehty jotain, ja siitäkin mielenkiintoinen Jarmo Saartin kirjoittama artikkeli samaisessa kirjassa. Samaan tapaan yleiset kirjastot voisivat toimia tiedonhaun opetuksen kanssa yhteistyössä koulujen kanssa.Toki tätä on jo tehtykin, mutta paljon on vielä tekemistä, jotta myös yleisissä kirjastoissa perinteinen lukutaito saisi rinnalleen kaikki uudet lukutaidon muodot.
Informaatiotutkimus, mediakasvatus ja kasvatustiede muodostavat kokonaisuuden, joista olen HOPSinikin rakentanut.
Kirjastotyö voi sisällöltään olla kaikkea tätä. Pidän sitä työn tekemisen kannalta suurena rikkautena.Rajat eivät tule aivan heti vastaan ellei niitä itse itselleen aseta.

Uusien ajatusten innoittamana
-Pirjo-